Sotilaspojat ja pikkulotat Isänmaan asialla
Sotilaspojat ja pikkulotat Isänmaan asialla
Sotilaspojat oli suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuutta nuoremmille pojille. Suojeluskuntajärjestö kattoi koko maan ja suojeluskuntia samoin kuin lottayhdistyksiä oli joka pitäjässä, kaupungeissa useampiakin. Suojeluskunnilla oli jo 1920-luvulta lähtien ollut poikaosastoja, mutta sotilaspoika-nimitys virallistettiin syyskuussa 1941, kun muodostettiin maan kattava Sotilaspoikajärjestö. Talvisodan alkaessa suojeluskunnissa oli yli 500 poikaosastoa ja niissä noin 30 000 sotilaspoikaa. Jatkosodan aikana sotilaspoikien määrä kasvoi merkittävästi ja oli sodan loppuvaiheissa yli 70 000, Pirkka-Hämeessä noin 3 000. Nuorimmat olivat 10-vuotiaita.
Sotilaspoikien koulutus- ja harjoituspaikkoina toimivat lähinnä suojeluskuntatalot. Entiset suojeluskuntatalot toimivat monilla paikkakunnilla edelleen seuraintaloina. Koulutuksen ja harrastuksen lajeja olivat maastotoiminta, suunnistus, voimistelu, hiihto, pesäpallo, ampumakoulutus ja yleisurheilu niihin liittyvine kilpailuineen. Varsinkin kesäisin oli useampipäiväisiä leiritapahtumia. Liikunnan ja kasvatuksellisen toiminnan ohella sotilaspojat osallistuivat kotiseudullaan moniin talkootöihin ja keräyksiin, myös polttopuiden tekoon.
Sotien aikana varttuneemmat sotilaspojat toimivat muun muassa väestönsuojelussa, lähetteinä ja vartiossa, myös ilmavalvonnassa ja ilmatorjunnassa. Sotilaspojille annettiin myös ase- ja ampumakoulutusta. Paraateissa, vartiossa, ilmavalvonnassa ja erinäisissä hälytystehtävissä he kantoivat asetta. Sotilaspojat samoin kuin pikkulotat vapauttivat tuhansittain reserviläisiä rintamalle taistelutoimiin. Sotilaspojat käyttivät vihertävää tai armeijanharmaata asua ja päässä suikkaa.
Pikkulotat (vsta 1943 lottatytöt) olivat Lotta Svärd -järjestön 8–16-vuotiaille tytöille tarkoitettu nuorisojärjestö. Toiminnan tarkoitus oli perehdyttää nuoria lottien toimintaan ja hankkia uusia jäseniä järjestölle. Pikkulotat auttoivat vanhempia lottia ja osallistuivat monenlaisiin tehtäviin, kuten terveydenhoitoon, kodinhoitoon ja lastenhoitoon. Sotavuosina he auttoivat kotitöissä ja lottien tehtävissä, kuten leipomisessa ja sotilasvarusteiden huollossa. Pikkulotat myös keräsivät mm. marjoja, sieniä, lääke- ja maustekasveja. Pikkulotat kuten sotilaspojat osallistuivat myös sankarihautajaisiin seisomalla seppeleenkantajina ja kunniakujassa.
Perinneliitto ja perinnekillat vaalivat sotilaspoikaperinnettä
Vuonna 1991 Tampereella perustettu Sotilaspoikien Perinneliitto (aluksi -kilta) on sotilaspoikien perinnetoiminnan valtakunnallinen järjestö, johon kuuluu 19 alueellista perinnekiltaa. Perinnekilloissa on yhteensä noin 2 000 jäsentä. Alkuun niiden jäsenet olivat entisiä sotilaspoikia, mutta nyttemmin näiden vähennyttyä jäsenet ovat pääosin sotilaspoikien perinteestä kiinnostuneita miehiä ja naisia, "perinnejäseniä". Liitto julkaisee Sotilaspoika-lehteä. Sotilaspoikien virallinen kunniamerkki on Sotilaspoikaristi.
Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien Perinnekilta perustettiin Tampereella 6. huhtikuuta 1993. Killan 30-vuotisjuhlakokous järjestettiin toukokuussa 2023. Jäseniä perinnekillassa on noin sata, heistä sotilaspoikia parikymmentä. Pirkanmaalla toki asuu enempikin nuoruusiässään sotilaspoikana toimineita miehiä.
Markku Rauhalahti, Killan sihteeri 2023-2025