Yrjö Suuniittu

(1930 - 2017)

Sotilaspojasta sotakamreeriksi

Tasavallan Presidentti soi 30.11.2012 museomestari Yrjö Suuniitulle sotakamreerin nimen ja arvon. Oleellisia perusteita arvonimelle ovat hänen poikkeuksellisen ansiokas toimintansa vapaaehtoisen maanpuolustuksen, maanpuolustusperinteen ja Lapin retkeilytoiminnan hyväksi. Yrjö Suuniittu toimi vuosina 1941–1944 sotilaspoikana syntymäkaupungissaan Iisalmessa. Maanpuolustustyö on siitä lähtien ollut lähellä hänen sydäntään.

– Lauloin sotilaspoikakuorossa asemiesilloissa ja olinpa mukana myös Markus-sedän radio-ohjelmassa. Esiintymisiä varten saimme upouudet sotilaspoika-asut, mutta aina esiintymisen jälkeen ne kerättiin pois, ettemme tahrineet niitä omissa touhuissamme. Kun järjestömme syksyllä 1944 lakkautettiin, pukuni ilmestyi salaperäisesti yöllä kotiovelleni. Sotilaspoika-ajan jälkeen oli luonnollista liittyä partiojärjestöön, kertoi Yrjö.

Iisalmessa vuonna 1930 syntynyt ja pääosan aikuisiästään Tampereella asunut Yrjö Suuniittu huolehti kymmenen vuoden ajan Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon museomestarin tehtävistä, vapaaehtoistyönä. Sotilaspoika- ja pikkulottaperinteen valiminen on osa museon toimintaa. Museotyö on kuitenkin vain osa hänen toiminnastaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.

Yrjö Suuniittu kävi Iisalmessa keskikoulun, suoritti asevelvollisuuden Kuopiossa JR 2:ssa ja kävi Upseerikoulun (nykyisen Reserviupseerikoulun) Haminassa. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Hän kävi 1951–1954 konepajakoulun Kuopiossa. Jo Kuopiossa hän tuli mukaan reserviupseerien toimintaan. Siirryttyään eläkkeelle Valtionrautateiden palveluksesta Yrjö toimi kaksikymmentä vuotta Tampereen Reserviupseerit ry:n toiminnanjohtajana. Toimi oli puolipäiväinen, mutta käytännössä siihen saumattomasti liittynyt vapaaehtoinen maanpuolustustyö täytti lopunkin osan työpäivistä, usein viikonloputkin. Kuuden vuosikymmenen ajan Yrjö seisoi jouluaaton kunniavartiossa sankarihaudalla Tampereen Kalevankankaalla.

Yrjö oli mukana pirkkahämäläisten maanpuolustusjärjestöjen hallinto- ja puheenjohtajatehtävissä. Valtakunnan tasolla hän oli mm. kehittämässä reserviläisjärjestöjen jotos-toimintaa, ja toimi jotosten ratamestarina, valvojana ja tehtäväjohtajana sekä jotosten johtajana. Yksi vaativimmista retkistä oli Jääkärihiihto yli Pohjanlahden helmikuussa 1988. Kahdeksan reserviupseerin ja kahden ruotsalaisen kollegan joukko vaelsi viiden päivän ja neljän yön ajan yli lahden ja saapui tarkasti ennalta määrättyyn aikaan ja paikkaan lähellä Luulajaa.

Ensimmäiset yönsä maastossa Yrjö oli sotilaspoikana Iisalmen Paloisvuoren alueella. Siitä lähtien retkeily ja vaellus ovat olleet hänelle elämäntapa. Lapin retkeily on kuulunut vuosikymmenten ajan hänen harrastuksiinsa. Hän toimi myös Lapin retkeilyn kehittämis- ja johtotehtävissä, mm. Tunturilatu ry:n puheenjohtajana 1986–1992 ja Tampereella yhdistyksen paikallisen jaoston johdossa. Hän on ansainnut kaikki Lapin vaeltajan arvot tunturisudesta kunniasuteen. Myös Itävallan alppeja hän retkikavereiden kanssa kolusi vuodesta 1982 alkaen.

Museo esittelee suojeluskunta- ja lottatyötä

Tampereen Reserviupseerien toiminnanjohtajana Yrjön toimistoon alkoi kerääntyä perinneaineistoja, jotka sittemmin olivat pesämunana Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon kokoelmille. Reserviläistoimistojen kellarikerroksesta hankittiin museolle tilat ja museo avattiin syksyllä 2003. Vuosien mittaan esine-, kuva- ja arkistoaineistot ovat lahjoituksina lisääntyneet niin, että 120 m2:n museotila alkaa kohta käydä ahtaaksi. Yrjö Suuniittu oli alusta lähtien mukana kehittämässä museota.

– Museomme tallentaa, tutkii ja esittelee suojeluskunta- ja lottahistoriaa. Lisäksi Mannerheim-perinne kuuluu aiheisiimme. Kellarikerroksessa oleva museomme ei ole oikein hyvä ns. suuren yleisön käyntipaikka. Siksi olemmekin viime vuosina lähteneet siirrettävillä erikoisnäyttelyillä paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin käyvät. Pirkanmaan kirjastoissa, oppilaitoksissa yms. on kiertänyt yhdessä Museokeskus Vapriikin kanssa tekemämme Lotta Svärd 90 -näyttely. Vastaavasti 2009–2010 kiersi tekemämme Pirkkahämäläisten Talvisota -näyttely. Näillä näyttelyillä olemme tavoittaneet yleisöä monin verroin enemmän kuin itse museossa, kertoi museomestari Yrjö Suuniittu. Sotilaspojat ja muut maanpuolustusyhteisöt eri puolilta maata ovat tehneet vierailuja Tampereelle ja Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoon. Monesti vierailuun on liittynyt myös kolmituntinen Tampereen taistelut 1918 -kierros.

Markku Rauhalahti; teksti ja kuva

11.11.2017; päivitetty 25.10.2025